Pikalinkit Liity jäseneksi
10
Feb
2018
KYPÄ-spesiaali: Henkistä jaksamista ja hulluja ideoita

Kuin kauan me oikeen oltiin tuolla”, oli ensimmäinen huokaus tapahtumarikkaan KYPÄ:n eli Kylteripäivien jälkeen. Lyhyeen aikaan mahtui sen verran ideoiden jalostamista, uusia tuttavuuksia ja erinäisiä tapauksia, että paluu arkeen tuntui vähintäänkin erilaiselta. Oikeasti kaksi päivää kestävään tapahtumaan sisältyi ensin seminaaripäivä ja sitten kuuluisa KYPÄ:n sillis. Kylteripäivien lipuista on vuosittain kova kilpailu, etenkin sen tarjoaman sosiaalisen puolen puolesta. Verkostoitumisretriitiksikin kutsutun KYPÄ:n on kouluttamisen lisäksi tarkoitus tuoda kauppatieteilijöitä yhteen ympäri Suomea kaikista ainejärjestöistä, ja tarjota mahdollisuus luoda tuttavuuksia sekä työn, että yleisen hauskan takia.

Teemana tapahtumalle toimi hyvinvointi, jota esiteltiin puhujien kautta monesta kulmasta. Yhtenäiseksi punaiseksi langaksi syntyi seminaaripäivänä teeman lisäksi hullujen asioiden tekeminen elämään luottaen.

Hulluus ja suomalainen itsetunto saivat ensin vahvistusta, kun Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä puheellaan kertoi, että perinteinen stereotypia ujoista suomalaisista ei sovi enää lainkaan. Tämän tiedosti niin Lehikoinen, kuin koko yhtenäinen joukko opiskelijoita, jotka olivat kaikki innostuneena paikalla kokemassa uutta. Suomalaisissa löytyy itseluottamusta, ja ennen kaikkea halua pärjätä maailmassa – nyt myös omasta mielestä. Hyvänä pointtina Lehikoinen toi myös esiin, että sosiaalisuus on sivu seikka. Kunhan vain omaa sosiaalisia taitoja, on työpaikkaan haluttu persoona.

Henkisen hyvinvoinnin teemasta päästiin konkreettisempaan, kun Aktian pääekonomisti Heidi Schauman otti aiheekseen, kuinka talous voi tällä hetkellä. Tilastojen läpikäyminen johti pohdintaan, voiko kasvava talous voida hyvin, jos jatkuvasti otetaan lisää velkaa? Onko jatkuva velanotto vain talouden flunssa vai onko se tuhoava syöpä? Tästä osittain katsojia painostavasta näkökulmasta päästiin eteenpäin, kun keskustelu siirtyi siihen, kuinka nuori kauppatieteilijä voi auttaa talouden hyvinvointia. Tukemalla maahanmuuttoa ja syntyvyyttä, kuului vastaus. Hulluja ideoita Schauman kannatti yhtä lailla ajatuksella, että Suomi on hyvinvointivaltio, joka antaa meidän kokeilla ideoittemme rajoja turvallisesti.

Professori Alf Rehn aloitti keskustelunsa särmikkäästi edellisen puhujan Schaumanin epäluuloisia talouskuvia kritisoimalla: ”Miksi esitellä asiat ongelmina, kun ne ovat oikeasti mahdollisuuksia?” Rehn on itse innovaatiosta ja luovuudesta luennoiva tieteilijä, joka haastoi puhujakollegansa lisäksi koko Finnkinon Tennispalatsissa istuvaa yleisöä kysymään itseltään, että tekeekö tällä hetkellä tarpeeksi hulluja asioita. Hän kehotti pohtimaan, minkälainen idiootti sinusta tulisi tulevaisuudessa. Tällä hän tarkoitti absurdeihin inspiraatioihin tarttumista ajatuksella, että idea on hyvä, kun kaikki eivät hyväksy sitä. Parhaimmat ideat ovat niitä, joista ärsyynnytään. Idiootit tekevät asioita silti, näytti se ulospäin loogiselta tai ei.

Kokeilunhaluisuuden lisäksi tulevaisuuden luomisesta Rehn halusi painottaa avoinmielisyyttä. Monesti valitaan muutama mielikuva, jota fanitetaan, ja ei huomioida, että tulevaisuus on monitasoinen ja aina muuttumassa. Se, että fiksaannutaan esimerkiksi Elon Muskin visioihin, kryptovaluuttaan, tai aikanaan Appleen, suljemme silmät lukuisilta muilta mahdollisuuksilta.

Valmentaja Jarkko Haverinen tarjosi opiskelijakuulijoille elämääkin tärkeämpiä hyvinvointivinkkejä. Jokainen ohje kerrottiin tietenkin ilman selittelyjä, juuri niin kuin Haverisen mielestä muutos omaan elämään tulisi tehdä. Omaa puhetta tulisi nimittäin tarkkailla sen verran, että suhtautuu kriittisesti omiin tekosyihin. Tunnenko oloni kiireiseksi, koska itseasiassa haluan olla kiireinen ja luoda näin itselleni tärkeää oloa. Tilanteita ja selittelyä voi olla ihmiskohtaisesti monenlaisia, mutta lopputulokseen olisi päästävä yhtä lailla: asioiden tekeminen hyvällä fiiliksellä.

Kun tekosyyt ja paineet on poistettu ja hyvä fiilis saavutettu, on toiminta eksponentiaalisen tehokasta. Hyvä fiilis ja intuition seuraaminen on sitten muuten niin hyvä arvo, ettei Haverinen ole valmis kompensoimaan sitä rahan takia. Jos joku keikka ei esimerkiksi tunnu oikealta, ei sinne tarvitse vasten omaa tahtoa mennä. Palkinto tulee jotain toista kautta. Nämä vinkit ja kuvat Haverisen entiseltä Hunks-tanssiuralta jättivät sen verran vakuuttuneiksi, että KYPÄ-kansa alkoi pohtimaan yleistä hyvinvointiaan syvemmällä tasolla.

Key Note -puhuja kyberturvallisuusspesialisti Marcus Murray ilmensi sen kaiken mitä päivän aikana oltiin puhuttu järjettömyydestä ja sen omaksumisesta. Tulevat ekonomit saivat pikakurssin hakkerointiin. Se ei tullut ihan yksin, nimittäin järjen sanoja kerrottiin aiheesta lisukkeena. Nykyajan varkaus on monesti kasvotonta ja tapahtuu kaukaa netin kautta. Sen avulla voi kauko-ohjata esimerkiksi sähköautoja ja saunoja tai tarkkailla toisen web-kameraa. Pysäyttäviä uhkia tyynnyteltiin yksinkertaisella ohjeella: Pidä huoli omista salasanoistasi. Tee siitä vaikeasti arvattava ja käytä eri paikoissa eri salasanaa. Salasanat ovat nykyään osa identiteettiämme.

KYPÄ:llä osallistujat ovat kiinnostuneita oppimaan uutta sekä luomaan hyvää yhteishenkeä läpi tapahtuman. Seminaarin jälkeinen iltajuhla ja värikäs seuraavan päivän aerobic-sillis ilmensi tätä täysillä tarjoten viihdettä loppuun asti. Missiossaan tuoda ekonomien alkuja yhteen Suomen Ekonomit onnistuvat mainiosti, ja luovat osallistujilleen arvoa nyt ja tulevaisuutta varten.


Marikka Goyal
Viestintävastaava

  • Viimeisimmät artikkelit

  • Kategoriat

  • Arkistot